tiistai 11. toukokuuta 2010

Päiväni huono-onnisena paskiaisena

Käännähtelin makuupussissa Iso Kala -järven jäällä. Makuupussi löyhkäsi puhistetulle pensalle, ja pensanhöyryjä tuulahteli tasaisesti pussin suusta. Pussin suun päässä olivat sattumalta myös kehoni hengityselimet, joten tilanne oli hieman epämiellyttävä. Nälkä oli ku naapurin sialla mutta ei oikein enää huvittanu jäiset nakit ja pussikeiton rouskutus suoraan pussista ilman vettä tai lämmitys-kypsentämistä.

Aattelin että ei varmaan kärsi piereskellä kovin tulisesti pussissa.

Pari viikkoa aiemmin oltiin alettu suunnitella "mahtavaa" parin yön reissua Isolle Kalalle. Ja nyt kun meillä oli kaks kelekkaakin, niin voitaisiin lähteä kauemmas hortoilemaan vaikka kahestaan. Kun on kaks masiinaa, ei haittaa, vaikka yks uppoaa jänkään, kun on toinen, jolla voi aina pelastaa ittensä takasin takasin kotisohovalle pötköttämään.


Ensiksi kosahti kelekz-plääni. Eräs kaunis sunnuntaiaamu lähin käynnistelemään kelekkaria vajasta, ja viikko siitä etteenpäin seleviteltiinki sitten, että miksi se ei lähteny käyntiin. Asiantuntevien a-siantuntioiden selvitysten perusteella todettiin, että mäntäremppaa se vaan tarvii mutta muuta vikaa ei ole. Päätimme siis lähteä yhdellä kulukuneuvolla ja toivoa, ettei jääkarhu hyppää hihinan väliin paremman ymmärryksen puutteessa.

Reissu järvelle meni yllättävän mukavasti, sillä pääsimme perille. Reki oli täynnä telttoja, pilkkivermeksiä ja Lipton-pussikeittoja. Siinä oli pari lokaalia jo järvellä telttähommissa ja olivat ampuneet apajat täyteen reikiä. Pilkkihommat alako siis välittömästi! Olin tilannu pilikkejä ja paksua siimaa niin hirviän läjän pari viikkoa aiemmin, että niillä tulis ylös vaikka hai.


Kaks minuutti pilkkimisen aloittamisesta ja PAKS, mulla vehkeet paskana ja ekat uuet pilikit järven pohojassa. Metallileikari petti. NO EI SE MITÄÄN - pilikkejä riittää! Toka pilikki siiman päähän, kaks minuuttia ja PAKS. Toinen eri mallinen leikari paskana ja vehkeet taas järven pohojassa. Kolomas pilikki. PAKS. Solomu auki, ku vitutuksissani sidoin solmun niin huonosti.

NO EI JUMALAUTA. Aattelin että parempi lopettaa tässä vaiheessa ennen ku loppuu pilikit ja mennä telttaan makaamaan. Näläkäki oli ja halutti kalasoppaa, sillä olin sähellyksestä huolimatta saanut muutaman kalan. Aloin kaivaa makuupussia ja keitintä reestä mutta sieltä leijaili pensan katku. Keittimen pensatankki oli auennut ja vuotanut sisältönsä meikäläisen makuupussiin.


Kun ei ollut keitinpensaa, ei tarvinut keitelläkään mikään. Syöpästiin siinä illalliseksi raakaa kalaa nahkoineen samalla ku yritin tuuletella pussia. Oli ihan hyvää mutta nahka sitkeää. Palanpainikkeeksi raksuteltiin pussikeittoa pussista ja jäisiä nakkeja. Nakit oli hyviä. Aattelin että laihutusreissu tästä näköjään tullee, mutta se on toisaalta hyvä, kun kiipeilykausi alkaa kohta.


Seuraava päivä meni lähes mukavasti, sillä kalaa nousi ja ruokapussista löytyi Chips Ohoy -keksejä. Mutta illalla kävin taas liian innokkaasti kalastamaan maailmanennätyskalaa. PAKS. Taas oli yhet vehkeet paskana ja jossakin ui kauniisti koristeltu maailmaennätys-kala. JESSUS, MULTAHAN LOPPUU KOHTA PILIKIT MUTTA EI AIVAN VIELÄ. Tokaviimeinen pilikki kiinni siimaan ja PAKS, taas vehkeet pohojassa. Siinä vaihteessa suuntasin teltalle.


Raakaa kalaa taas naamariin ja makuupussiin. Nyt kala oli sentään jäässä, ja se helpotti syömistä, ei ollut niin sitkasta. Makuupussista oli jo pensanhaju poissa.

Lauantaina otin avannosta kaks kalaa aamutuimaan ja lopetin pyytämisen justiinsa siihen, ennekö taas oli pilikit paskana ja vehkeet pohojassa. Sen jäläkeen makailin lähinnä jäällä ja kattelin loppureissun avannon reijästä kaloja, jotka uivat ees ja taas.


Kotia päästiin kunnialla sentään vaikka välillä ajeltiin pelekän meriveen päällä. Ei oo niin justiin tuolla leviämattosella. Nakattiin kalat välittömästi pakkaseen yhtenä lumisena läjänä. Nehän sitten jäätyä jäsähti yhdeksi järkyttävän kokoiseksi kalaklöntiksi seuraava parin päivän aikana. Jos joku on kattonu "The Thing" -elokuvan, niin just semmonen otus on meillä nyt pakastimessa.

Kaiken kaikkiaan hyvä reissu mutta onneksi sulivat lumet jo pois, ettei tarvi heti lähteä uuestaan!

3 kommenttia:

  1. menee sanattomaksi!

    maken iho kohta karaistuu inuiittien tasolle ja voit kävellä avojaloin tuola aina. ilimanpaitaa tammikuussa.

    kovinta ikinä!

    -t

    VastaaPoista
  2. meikäki kommentoi kilsan mittasella kommentilla mutta sepä häipy eilen bittiavaruuteen.

    Siksipä lyhennetty versio: Siisti reissu :D

    Meikä ois niin tasan ekan epäonnistumisen jälestä viskonu pilikit järven pohjaan, kuollu näläkäkuoleman ko Kaloja Ei Voi Syyä ja sitte jäätyny ko russakka tundralle haisevan makkuupussin takia :D

    Sissi oot

    VastaaPoista
  3. voihan perkele! jätkä on niinku realityversio suuresta seikkailusta. posion mökillä märinää telekkarikameralle vs. jäistä, raakaa kalaa pensapussissa

    nirhattu kala pannerikuvax!

    t. valtteri

    VastaaPoista