KESÄ (EI LOMA)

terve etelä-suomesta!

lomasta en tiiä vielä moneen vuoteen oikeen mitään mutta tää vapaiden viikonloppujen käsite alkaa pikkuhiljaa taas hahmottua. voi saatana ku on siistiä!

viime viikonloppuna pakattiin makkaraa ja tomaattia reppuun ja lähettiin teijolle inkkarikanotittaan. oli siistiä vetää tommosia melko kapeita väyliä järveltä toiselle, virtausta ei onneks ollut mihinkään suuntaan. olis saattanut mennä asteen verran extremeksi koskenlaskuhommat kun välillä pelkkä asennon parantelu oli viedä koko pulkan alta. kääntyminenki oli iisiä aina sillon ku molemmat oli vasemmasta ja oikeesta samaa mieltä.




tän näkönen oon ku meinaan tehä tahattoman eskimokäännöksen pystyakselin kautta.

lähemä tässä pian johonki itään myös näitten kans! sviit, saa nähä pitääkö ostaa lidlistä sähkömoottori messiin.

kävin tosa myös turistina kattomassa ku täällä jokku tosi isot purjevenefestarit. ei siitä kyllä oikeestaan muuta!


niin ja AI NIIN: kävin ajaan tänään mikroautolla! ajattelin siinä kypärämyssyä sovitellessa että kirjotan tästä semmosen makehenkisen prompndont-reissun tuntemattomuuksista megasuosioon -kirjotelman tyyppisen tarinan rovaniemiplokiin. ja että tietenki radan varressa on kykyjenetsijä ja kohta meikä päivittelis näitä juttuja leica käessä monacosta. ku kateltiin siinä muitten menoa ennen omaa SUORITUSTA ni nauratti vielä että kyllä tässä vanahana ratinpyörittäjänä pärjätään vaikka kenelle.

kun päästiin liikkeelle, tuli mieleen lähinnä ne meiän asvalttinikkoautot. räkä, hampaitten paikat ja posket meinas tärrätä jo ekan kierroksen aikana reunavalleille mutta sain kutakuinki pidettyä itteni kasassa.

kolmannella kiekalla hiillostin mikkoa niinku senna ikään. kolmas kierros ei ollut vielä läheskään loppu kun ajoin täysiä päälle ku mikon auto spinnas jossaki tiukassa teriakimutkassa. taistelukaverin auto meni paskaks, ei käyny enää juuri yhtään, ja se sai uuden tilalle. enää ei tullu tilanteita mutta tunsin LIITÄVÄNI ja ajavani _tasasia_ kierroksia. oikeen kylmät väreet tuli ku TIESIN piiskaavani sitä ruohonleikkurin konetta enemmän ku kukaan missään. tässä kuvassa mikkoki vielä tankkailee mutkia ulkomuistiin.



kotona oliki sitten kiva itetehyn pitsan ääressä lukea tulosluetteloa. oltiin ajamassa joskus viideltä iltapäivällä ja siinä edellisen 6 tunnin aikana 29 kuskia oli ollu mua nopeempia. onneks kaveri jäi silti listan ulkopuolelle. vieläki käet tärrää! ihan käsittämätön reality tsek.


joo niin että ei siinä, hyvää lomaa ja sillain kaikille niille joilla semmosta on! ja tervetuloa tupareihin elokuun alussa tännepäin. luvassa ois: pikkuautoja ja krillausta.

leijonaki sannoo moro!